Minilomareissu

Elokuun alussa tehtiin pieni reissu Ikaalisiin ja Tampereelle. Yövyimme yhden yön Ikaalisten kylpylässä ja kävimme seuraavana päivänä Särkänniemessä.

Kylpylä oli ihan siisti, melko pieni, mutta noina päivinä ei ollut ruuhkaa kun koulut olivat juuri alkaneet. Lapsille oli oma altaansa, missä oli muutamia vesi"tykkejä" ja ämpäreitä ym. Vesi oli kyllä lämmintä, mutta varsin matala allas joka oli vain  n. 25cm syvä. Caribiassa siis parempi ;) Kylpylässä oli myös yksi vesiliukumäki josta Joonaskin uskaltautui laskemaan äidin tai iskän kanssa.

Hotellirakennuksia oli useita, me asuimme hotelli Termessä, joka oli aivan järven rannalla. Huone oli perhehuone, missä oli pieni keittiö ja pieni takapiha.Olihan rakennus jo vanha, mutta huoneet oli osaltaan uusittu.  Takapihalta matkaa uimarantaan oli 50m. Harmi vaan, että säät eivät suosineet varsinaisesti tuota rantalomailua. Ilma oli kyllä lämmin, mutta kuurosateinen. Kylpylän rannassa olisi myös ollut lapsille hauskan näköisiä vesiaktiviteetteja, mutta rantaleikit jäivät nyt vähän säiden varjoon. Sen sijaan pulikoimme kylpylän puolella pariin otteeseen.

Näkymä hotellihuoneesta järvelle

Hotellimme vieressä asusteli Ti-Ti Nalle perheineen.

Elämystalossa oli vähän kaikenlaista touhuttavaa, mutta jos olisi ollu kaveri mukana, ehkä talossa olisi viihtynyt kauemminkin. Nyt tuntui, että katsottiin talosta kaikki huoneet ja se oli sitten siinä. Sisäänpääsymaksu 9,5 eur / hlö oli melkoisen yläkanttiin. Ehkä sitten jos mukana olisi ollut Ti-Ti Nalle-fani olisi kierroksesta saanut enemmän irti. Joonas kun ei enää noihin Ti-Ti Nalletansseihin taivu... Mutta sen verran kuitenkin kiinnosti ,että sisään oli päästävä :) Äidille tuotti vähän tuskanhikeä se, että tietysti joka puolella taloa raikui Riitan laulut ;)

Ehkä parasta talossa Joonaksen mielestä oli talon takapuolella asustavat kanit Sanni ja Ossi. Niitä pääsi katsomaan ilmaiseksikin...


Kotimatkalla piipahdimme Särkänniemessä. Pohdinnan jälkeen päädyimme vain aluelippuun ja delfinaarioon. Kotimatka oli vielä edessä, eikä Joonasta tällä kertaa laitteet niin kiinnostanut. Hänelle kuulemma riittää vaan kalat ja delfiinit.

Hissillä huristelimme ekana huipulle.

Ei paljon päätä huimaa. Isoveli sensijaan oli vähän vakavampi. Että eihän onneks Matias voi pudota...

Matiaksesta huippuhetki oli katsoa tukkijoen viimeistä alastulomäkeä ja sen pärskeitä. Aina uudestaan ja uudestaan...




On ne hienoja eläimiä nuo delfiinit :) 
Olen aina miettinyt, että miten isot altaat noilla on tuolla takana. Tuntuu jotenkin, että ne joutuisivat elämään kauhean ahtaassa. Mutta lavalla oleva ovi oli hieman raollaan ja siitä näkyi taka-altaaseen mikä näyttikin aika valtavalta. Tai no ehkä "valtava" on hieman liioteltu, mutta siis sopivan suurelta.

Ei oikein tuo Olympuksen salama riittänyt näihin otoksiin.