Eka yö meni suht hyvin uudessa sängyssä. Neljän aikoihin herra ilmoitti, että tutti kadonnut ja ehkä ei niin enää nukuttaiskaan. Siirryin siihen viereen lattialle odottelemaan, että uni tulisi ja kelasin muutaman kerran, että oliks tää nyt hyvä juttu. Siitä kun ei pääse lähtemään omaan sänkyyn kun toinen tulee perässä... Uni kuitenkin voitti piakkoin ja pääsin hiipimään omaan sänkyyn. Aamulla 8.30 hän kömpi herättelemään äitiä :)
Päiväunilla oli myöskin pientä protestointia, mutta onneksi tämä pieni mies on varustettu hyvillä unenlahjoilla. Uni voitti 5 minuutin jälkeen. Meillä oli kavereita kylässä päiväunien aikaan ja olimme takapihalla koko porukka. Ovi oli kiinni, ettei äänet kuuluisi niin hyvin sisälle. Matiaksella oli itkuhäly, mistä kuuluikin herätessä pientä rahinaa. Istuin vielä hetken ulkona ja ajattelin kohta mennä katsomaan, että mikä meininki kun ei muita ääniä kuulunut. Pieni mies seisokin oven takana nenä kiinni ikkunaruudussa, tutti suussa ja katseli, että kaikki muut ovat näemmä ulkona... Talon kaikki muut ulko-ovet täytyy siis visusti pitää kiinni, hän nimittäin ylettää jo kahvoihin ja saa ovet omatoimisesti auki.
Tänä iltana nukahtaminen kävi jo huomattavasti helpommin. Ei itkua eikä huutoa, pientä kikkailua vain ja pystyin jopa jättämään hänet itsekseen nukahtamaan ilman, että tuli kertaakaan pois sängystä. Että sitten vaan odotellaan sitä 2 vuotiaan iltajuoksuja ja nukkumiskikkailuja seuraavaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti